JPiri

Onko suurhaukien kalastaminen järkevää?

  • Lasten kanssa kalassa.
    Lasten kanssa kalassa.

Onko suurhaukien kalastaminen järkevää? – hauki on biologisesti ajateltuna ainoa vesien suurpeto

 

Luettuani Iijokiseudun uutisointeja suurkaloihin liittyen joudun kiristelemään hampaitani.

Uuti­soin­neissa suurkaloja saaneita ja tappaneita pidetään lähes sankarin asemassa. Saaliskuvista huomaa, ettei saatua saalista kunnioiteta pätkääkään. Eräässä kuvassa oli melkoisen jykevät ruuvit isketty kalojen silmistä takana olevaan parruun kiinni.

Oluttölkit pitkin pihaa, veneen­poh­jilla tai hauen suussa eivät ole nekään harvinaisia näkyjä.

 

KALASTUKSESSA harva tietää omien tekojensa vaikutukset vesistöihinsä. Kun on totuttu että näin on aina tehty, ei viitsitä edes ottaa asioista selvää.

Kun on kyse suurista petokaloista, esimerkiksi vaikka nyt hauki, niin on todella typerää toimintaa tappaa niitä. Suurten petokalojen merkityksestä vesistöihin on olemassa tutki­mus­tu­loksia vino pino.

Hauki on biologisesti ajateltuna ainoa vesien suurpeto, jolla on iso merkitys esimerkiksi rehe­vöi­ty­neissä vesissä. Se pitää särki­ka­la­kan­toja kurissa. Hauki myös harventaa kaikki elin­kel­vot­tomat yksilöt pois vesistöistä.

Suurilla hauilla kuten muillakin suurilla petokaloilla on keskimäärin paremmat perin­tö­te­kijät tuottaa elinvoimaisia jälkeläisiä, eikä isoilla särkikaloilla ole muita vihollisia vesissä.

Tutkimusten mukaan hyvä haukikanta pitää muut kalakannat isokokoisina ja nope­a­kas­vui­sina vähentämällä lajien sisäistä kilpailua.

 

ISOISSA HAUISSA on elohopeaa ja ympä­ris­tö­myrk­kyjä pieniä haukia huomattavasti enemmän joten niiden kalastaminen perheen ruokapöytään on muutenkin jo todella arveluttavaa.

Eviran inter­net­si­vuilla kalan syön­ti­suo­si­tuk­sista kerrotaan muun muassa seuraavaa:

Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta myös meressä elävästä hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyy­lie­lo­ho­peaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita.

Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea ollenkaan, koska se kerää elohopeaa. Sisä­ve­si­a­lu­eiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään muidenkin elohopeaa keräävien petokalojen käyttöä. Näitä kaloja ovat hauen lisäksi isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet.

Ystävällisin terveisin

Juhani Piri

Entinen Pudas­jär­ve­läinen

Vapaa-ajankalastaja

Virta­ve­si­kun­nos­taja


Kirjoitukseni on julkaistu netti- ja lehtiversiona Iijokiseudun toimesta.

http://www.iijokiseutu.fi/lukijalta/onko-suurhaukien-kalastaminen-jarkev...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Isot hauet eivät syö särkikaloja, vaan toisia haukia.

Kemijärven Pöyliöjärvessä nuotattiin muutama vuosi sitten "roskakalaa" pois kymmenisen tonnia. Järkijään jokaisen yli 3 kiloisen hauen vatsassa oli toinen pienempi hauki. Alle 3 kiloisten vatsassa oli järkijään särkikalaa.

En minäkään ymmärrä kalasaaliilla leveilyä ja porsastelua, mutta mieluummin jätän pikkuhauet kasvamaan ja otan isommat talteen.

Juhani Piri

Terveessä haukipopulaatiossa on kaikenkokoisia haukia. Koska pienempiä haukia on aina enemmän, niin tarvitaan niitä isoja haukia paimentamaan myös omia lajitovereita. Isot särkikalat eivät kelpaa (eivät mahdu) pienempien haukien ravinnoksi.

Poistamalla isoja haukia, tekee hallaa vesistölle, koska niitä määrällisesti on huomattavasti vähemmän kuin pienempiä. 1-4 kg hauki on ihan hyvä välimitan ruokahauki ilman ympäristömyrkkyjä.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Harjukselle ja jalokaloille kalastuspaine on vielä kovempi, joten fiksu itse asiassa pyytää haukea. Se on erinomainen ruokakala. Suuri hauki on ollut vedessä aika kauan, joten sen voi laskea myös takaisin, jos ei halua sitä pannulle.

Hauki pitää muiden saaliskalojen kannan sopivana ja kannibaalina pitää myös haukikannan sopivana. Monet hauenvihaajat eivät ymmärrä, että hauki estää muiden kalakantojen kääpiöitymistä tehokkaasti. Petokalojen osuus koko vesistön kalakannasta tulisi olla n. 30-40% luokkaa, jotta vesistön kalakantojen luontainen tasapaino säilyisi.

Kyllä suurhauki särkeäkin syö karkkinälkään, mutta sillä on sellainen maksimaalisen voiton periaate: paljon pienellä vaivalla.

Ihmisen toimilla ei liikaa saisi vaikuttaa populaatiosuhteisiin, toisin sanoen en näkisi hyvänä tilannetta, jossa suurhauet puuttuvat kokonaan enkä sitä, että niitä taas on liikaa. En usko, että niitä on tällä hetkellä liikaa oikein missään.

Luonto vierastaa sekä idealismia että tyhmyyttä. Luonto on puhdas tuossa suhteessa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tämä oikea tieto hauesta vesiekosysteemeissä on hyvä esimerkki siitä, miten kansanmiesten uskomukset ja uhoisat luulot itsestään verrattomina luonnontuntijoina ovat melkein aina perättömiä. Usein jopa päinvastaisia biologisten lainalaisuuksien kanssa

Kyllä kansa ei tiedä.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Jatkan vielä siitä, missä on hyvä esimerkki ihmisen toimien - ja toimimattomuuden - vaikutuksesta. Nimittäin Imatralla. Vuoksi on alkuaan ollut taimenen paikka, ei hauen. Haukikanta on kasvanut ja jalokalakanta romahtanut. Haukea ei kalasta kukaan. 95% kalastuksesta keskittyy lohikaloihin. 4% kuhaan ja prosentti ahveneen ja haukeen. Hauet lasketaan takaisin.

Pari kesää sitten Imatra kampanjoi haukien pyytämisen puolesta mainostamalla paikkaa suurhaukikohteena. Kalastusmestari lupasi jokaiselle yli kahdeksankiloisen hauen pyytäjälle ilmaisen vuosiluvan Vuokselle. Siitä tuli somessa kova soppa, vaikka tarkoitus oli ihan hyvä. Siinä meinasi tietysti unohtua, että pienempi hauki aivan yhtä vaarallinen taimenen poikasille kuin suurikin. Sieltä siis piti saada haukea pois ylipäänsä, koska ihminen on tyhjentänyt jalokalat ja ylisuuren haukikannan vuoksi poikastuotanto on vaarassa.

Tässäkin siis se alkutekijä on ihminen väärin painottuneen kalastustottumuksen kanssa.

Juhani Piri

Muistan hyvin tämän kiistan. Siinä nimenomaan kritisoitiin isojen haukien lahtaamista, koska ne pitävät sitä pienempää haukikantaakin kurissa jotka sitten syövät mielummin näitä pienempiä lohikaloja.

Toisaalta jos aivan oikein muistan, niin tämä vuoksi on padottu ja vesistöihin pumpataan istarikirreä ja taimenta.

Lisääntymisalueita kunnostettaessa esimerkiksi taimenelle, ovat sellaisia alueita minne suuri hauki ei edes pääse syömään niitä poikasia.

Kun haukea kalastetaan, niin ne suuret todellakin kannattaa jättää vesistöön ja ottaa ne pienemmät ruokakalaksi. Tällaisista ruokakaloista kannattais mielummin jokin palkkio antaa (vaikka lupien lisäksi jotain uistimia).

Väärä tapa innostaa ihmisiä hauen kalastukseen kun kamppania kulkee nimellä rantarosvot kuriin ja palkkio luvataan suurhaukien tappamisesta.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Se meni ihan reisille se kampanja julkisuusmielessä. SHS ärähti myös. Tarkoitus oli mahdollisesti saada hauenkalastusta aikaan ylipäänsä. Vuosi kun kampanjaa oli mennyt, yksi iso hauki vain oli punnittu.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #7

Kaikkien patoaltaiden ongelma on sama vs. Luonnontilainen joki. Vääristynyt lajisuhde ja alentunut diversiteetti.

Hauki ja särkikalat hyötyy patoaltaista ja niiden rehevyydestä aina muiden lajien kohdalla, syntyy ekolokero.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Pirille vain tiedoksi, että haukikanta kyllä kestää aivan hyvin kalastuksen riippumatta kalan koosta. Kannattaisi lukea vaikkkapa vanhan ja kokeneen ammattikalastaja Pentti Linkolan mietteitä ko. asian suhteen.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Kyllä kestää ja sen tietää pirikin. Piri yritti vaan selittää koon vaikutusta suvunjatkamiseen, ravintoon ja geeniperimään.

Linkola taas ei ole mikään kalastuksen auktoriteetti. Ihan vaan kalastaja.

Toimituksen poiminnat