JPiri

Onko Suomella valmiuksia torjua terrorismia.

Olen usein kritisoinut suuria energiantuotantoyksiköitä, koska ne ovat erittäin helppoja kohteita terrorismille. En usko, että suomella on tällä hetkellä valmiuksia estää massiivisia tihutöitä. Mitä suurempia energiantuotantoyksiköitä meillä on, sitä helpompi on suomi saattaa kriisiin.

Esitän tässä tekstissä pienen ajatuskokeen havainnollistamaan mitä tarkoitan mahdollisella uhalla.

Terroristiryhmittymä valitsee tihutyön tekopäiväksi sellaisen päivän jolloin Suomen pakkaslukemat ovat suuret, ja pakkasjakso kestää pidemmän aikaa.

 

Kohteeksi valitaan olkiluodon ja loviisan ydinvoimaloiden ilmakaapelit, ruotsista ja venäjältä suomeen tulevat siirtokaapelit sekä Kemihaaran ja Imatrankosken vesivoimalaitoksien ilmakaapelit ja patorakenteet. He voisivat tuhota myös 400 kV kantaverkkokaapelin muutamasta kohdasta.

Suomalaisten voimalaitosten tuottamaa energiaa putoaa verkosta ~3035 MW ja lisäksi Ruotsin ja Venäjän siirtoyhteydet ovat poissa toiminnasta.

Näiden kaapeleiden sijainti löytyy tarkasti (valitettavasti) netistä.

Terroristit toimivat pareittain eikä heitä tarvitse kuin 10-16 henkilöä tekotavasta riippuen.

Terroristiryhmittymä suunnittelee toteutustavan joka on tehokas ja nopeasti toteutettava isku kaapeleihin (sekä mahdollisesti muuntaja-asemiin) ja patorakenteisiin yhtäaikaisesti.

Myös muutama muukin toimenpide pitäisi suomen viranomaiset sekä pelastustoimet erittäin kiireisenä. Eniten resursseja menisi paukkupakkasilla erinnäisiin pelastustoimiin, voimalinjojen ja patorakenteiden korjaamiseen.
 

Aikomuksenani ei ole tähän kirjoittaa toteutustapoja eikä mitään muutakaan tarkkaa kuvausta jos joku hullu sattuu tätä lukemaan. Toivon vain kovasti, että suomessa todellakin osataan varautua mahdollisiin terroritekoihin tulevaisuudessa. Samalla toivon että kun eduskunnassa energia palettia mietitään, otetaan nämä asiat huomioon, edes osittain.

Suosin hajautettua energiantuotantomallia suurien tuotantoyksiköiden sijaan, koska monta pientä laitosta on huoltovarmuuden kannalta huomattavasti parempi kuin massiiviset energiantuotantolaitokset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Kieltämättä asia on näin, että Suomi on varsin haavoittuvainen jos sähköt "katkaistaan" kireällä pakkasella. Vaihtoehtoja kuitenkin taitaa olla loppujen lopuksi hyvin vähän noiden suurten yksiköiden sijaan, ja ainakaan sellaisia ei ole eräiden piirien tarjoamat uusiutuvat vaihtoehdot.

Juhani Piri

En pidä skenaarioa kovin todennäköisenä, mutta liene tuokin on mahdollinen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Teollisuuden sähköpula pudottaa tuotantoa, mikä on enemmän taloudellinen rasite kuin mikään maailmanloppu. Laitoksissa, maatiloilla yms taas on omat varavoimalat.
Pienemmässä mittakaavassa suosittelisin lämpimästi, että polttoaineiden jakelupisteissä olisi liitäntä varavoimalle ja että talojen muut kuin sähkölämmitysjärjestelmät toimisivat sähköverkosta riippumatta.
Toiveeni ei toteudu, vaan sähköriippuvuus on saamassa yhä naurettavampia piirteitä: esimerkiksi jätevesijärjestelmä, ulko-ovi tai puukamiina voi olla sähköverkosta riippuvainen.

Juhani Piri

Kaupungeissa missä on paljon kerrostaloja tullaan nopeasti ongelmien eteen varsinkin kovilla pakkasilla. esim 3 päivää sähköttömässä betonineliössä tulee äkkiä äitiä ikävä.

Juhani Piri

Lisäksi lapsiperheet jossa on pieniä lapsia. Ruokahuolto yms menee nopeasti monella täysin mahdottomaksi. Puhumattakaan nykyisestä uusavuttomuudesta ihan aikuisten keskuudessakin. Olisi moni hädässä äkkiä

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Eivät ne ole sähkölämmitteisiä, joskin ovat varsin todennäköisesti sähköverkosta riippuvaisia. Juuri tuo lämmityksen riippuvuus sähköverkosta pitää poistaa, ellei sitten nimenomaan lämmitetä sähköllä.

Tapani Lahnakoski

Runkoverkon romahtaminen on se suurin riski, joka saattaa sattua vaikka nyt. Se ei riipu edes siitä, kuinka hajautettu tuotantomme on. Kulutushuipun aikana jo yhden voimalaitoksen putoaminen tahdista voi käynnistää ketjurektion, jolloin koko verkko voi romahtaa.

Vielä paljon pahemmaksi tilanteen tekee terorihyökkäys muutamille kytkentäkentille. Tässäkään tilanteessa mikään vielä hajautetumpi tuotanto kuin meidän nykyisemme, joka on melko hajautettu, ei auta. Pikemminkin kaatuneen verkon nosto lienee hankalampi toteuttaa pienillä yksiköillä kuin suurilla.

Jos haluamme varmistaa, että verkon romahdusta ei tapahdu, sen alueellisen alasajon pitää suunnitella ja tehdä automaattiseksi, jos ei jo ole. Toki suunnittelu, joka ottaa huomioon laajan terrorihyökkäyksen on varsin vaikea.

Vesijohtojärjestelmä kuten viemäröintikin ovat hyvin sähköstä riippuvaisia. Täällä tunnetun tapaninpäivän myrskyn yhteydessä yksi linjalle kaatunut mänty lopetti sähkönsaannin yli vuorokaudeksi ja myös vesitorni tyhjeni eli vesikin loppui.

Miksi meidän sitten pitäisi olla huolissamme terrorihyökkäyksestä sähköverkolle? Onko sellaisia jossain tapahtunut?

Juhani Piri

Eli siis tuo laittamani skenaario luultavasti romahduttaisi myös koko runkoverkon.

En tiedä onko jossakin sähköverkkoon kohdistunut terrorismia, mutta ihan taatusti joskus senkin keksivät tehdä jossain.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ruotsi on vielä haavoittuvampi - tai ainakin oli, mikäli on uskominen sähkötekniikan opettajaani noin 20 vuotta sitten. Ruotsissa on suuret voimalat pohjoisessa, kulutus etelässä, ja näiden välillä on kolme runkolinjaa. Yhden runkolinjan katkeaminen sopivaan aikaan johtaa ketjureaktioon, jonka seurauksena kaksi muutakin putoaa pois päältä.

Muistelen, että tällainen valtakunnallinen blackout olisi Ruotsissa joskus tapahtunutkin. Mahdanko muistaa oikein?

Tapani Lahnakoski

Muistat oikein. En muista milloin, aikaa on kyllä jo kulunut reilusti. En muista sitäkään, mistä se sai alkunsa. Jonkinlainen hatara muistikuva on, että siihen olisi osallistunut jokin alue Suomestakin, ellei peräti dominoefekti alkanut täältä.

Amerikassa tapahtui kauan sitten suuri romahdus, joka aiheutui voimakkaasta Aurinkomyrskystä. Erittäin voimakas muutaman kymmenen mHz:n magneettikenttä indusoi hyvin pienitaajuisia virtoja runkomuuntajiin, jotka kyllästyivät ja ylikuumenivat. Saattoi tuo Ruotsin tapauskin johtua tästä.

Tapani Lahnakoski

Äskeiseen jatkoksi, että magneettisien myrskyjen vahinkoja runkoverkoille estetään nykyään vaihtamalla ilmajohtojen johtimien paikkoja määrävälein, jolloin induktiot kumoavat toidensa. Näinhän tehtiin ennen puhelinverkoille, kun ilmajohdot olivat vielä käytössä. Sillä estettiin 50 Hz:n induktiota puhelinjohtoihin.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Vastaus otsikkoon:EI OLE.

Suomi on ajanut energiaturvallisuuttaan tietoisesti alas.

Tapani Lahnakoski

On ajanut kyllä. Kuinka tietoista se on kenellekin ollut on toinen juttu. Sähköjärjestelmän asiantuntijoille se on ollut tietoista, mutta päättäjille ei.

Helsinki menee tässä hulluudessa etunenässä. Hanasaaren lopettaminen johtaa tilanteeseen, jossa Helsinki on riippuvainen ulkoisesta sähkötehonsaannista. Aikanaan sen energianhuolto rakennettiin niin, että se voidaan eristää runkoverkosta pääkaupungin elintärkeiden toimintojen pitämiseksi pystyssä, vaikka joku katastrofi romuttaisi muun energiajärjestelmän. Hanasaaren lopettamisen jälkeen tämä ei enää ole mahdollista.

Juhani Piri

Juuri tämänkaltaista hajautettua järjestelmää olen ajatellut. Jokaisella alueella on oma sähköntuotantonsa joka ei ole riippuvainen ulkopuolisesta energiasta. Jos runkolinja romahtaa (mihin silloin edes tarvittaisiin runkolinjoja), niin alue(et) voitaisiin eristää eikä vahinko ulottuisi koko suomeen, vaan se rajoittuisi pienelle alueelle.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Juhani, valitettavasti puhut järkeä.
Ei mikään muukaan maa kykene estämään terrori- iskua.
----

Samaan aikaan kun terroristit katkaisisivat sähkölinjat, he voisivat mennä lorauttamaa tappavaa myrkkyä suurimpien kaupunkien vesijohtoverkkoihin..... vain mielikuvitus on rajana mitä voitaisiin tehdä....

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Suuret tuotantolaitokset ovat sentään jotenkin vartioituja/uhkaa varten on varauduttu. Sitä vastoin muunto/jakoasemat on hyvinkin haavoittuvia.

Jos tässä nyt jotain desantti-toimintaa suunnittelisi, niin en nyt ainakaan lähellekkään ydinvoimalaa menisi. Reaktorihalli kestää jonkinasteisen lentokoneen törmäyksen ja jäähdytyksen pudottaminen viruksella ei aiheuttaisi mitään. Liian hankalaksi menisi koventionaalisten konstien kanssa.
Toisaalta taas jonkun ydinlaitoksen räjäyttäminen, vaikka siinä jotenkin onnistuisi, ei nyt mitään katastrofia aiheuttaisi, kuten Fukushimasta opimme.

Kyllä se helpoin ja cost/effiency kohde on muuntamoissa ja runkolinjoissa. Ihan sama miten sen sähkön niihin syöttää.

Tapani Lahnakoski
Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#14

.... no terroristit ottaisivat tietenkin henkilökunnan panttivangiksi ja pakottaisivat tussauttamaan laitoksen taivaan tuuliin....

.... vain mielikuvitus on kattona...

Juhani Piri

Voisihan typerämpi ryhmittymä noinkin toimia, mutta se ei ole mitenkään tehokas tai toimiva tapa. Runkolinjoihin ja ilmakaapeleihin kohdistuva isku on todella yksinkertainen ja tehokas toimi. Netistä löytyy tieto missä voimalaitosten ilmakaapelit ja runkolinjat menee ja minne ne menee. Metsässä ei kukaan vartioi kaapeleita tai runkolinjoja joten työn voi toteuttaa ilman vastarintaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"terroristit ottaisivat tietenkin henkilökunnan panttivangiksi ja pakottaisivat tussauttamaan laitoksen taivaan tuuliin"

Henkilökunta ei pysty räjäyttämään laitosta. Tshernobylissä pystyi, mutta siellä olikin 'toisenlaiset' järjestelmät. Kun suojakuorikin kestää sen lentokoneen törmäyksen, saisi räjähteitä olla mukana aika lasti. Helpompiakin tapoja saada vahinkoa aikaan löytyy.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

".... vain mielikuvitus on kattona..."

Juuri näin, ja kun vetää tarpeeksi foliota korvien suojaksi, niin kyllä niitä kohteita terroristeille keksii. En tällä tarkoita etteikö kannattaisi varautua mutta valitettavasti tämä läntinen "sivilisaatio" on jo kauan ollut hyvinkin haavoittuvainen pahantahtoisille piireille. Siitäkään huolimatta ei kannattaisi nähdä niitä "mörköjä" joka puun takana, ja kyllä ne terroristitkin varmaan iskevät ensin sinne missä saavat eniten näkyvyyttä aikaan.

Tapani Lahnakoski

Ei taida olla ydinvoimalaan tunkeutuminen noin helppoa. Alueet ovat hyvin vartioituja laajalta alalta, jolloin edes lähelle pääseminen tulivoimaisella kulkuneuvolla on vaikeaa. Jos joku terroristijärjestö onnistuu varustamaan rahtilaivan tykeillä ja harrastaa tavoitteensa peittääkseen normaalia rahtaustomintaa, kunnes iskee tykein ydinvoimalaan, niin näin se olisi periaatteessa mahdollista.

Ydinvoimalat ovat niin hyvin osastoituja, että "kuumiin" paikkoihin pääseminen on monen oven takana. Varmaan niissä on järjestelmä, joka sulkee nämä ovet pysyvästi, jos tunkeutumista yritetään.

Toimituksen poiminnat