JPiri

Tunteeko kala kipua

Mediassa vellonut uutisointi kalojen tuntemasta kivusta joka voi olla kovempaa kuin ihmisen tuntema kipu, sai minut nyt kynäilemään aiheeseen liittyvän kirjoituksen. Mediassa ja niiden kommentointiketjuissa on usein kritisoitu pyydystä ja päästä -kalastusta (C&R catch and release) kaloille aiheutetun turhan kivun takia.

Erinnäisten tutkimusten pohjalta on tultu siihen lopputulokseen, että emme tiedä varmasti tunteeko kala kipua tai miten kala kivun ymmärtää. Otetaan tässä esimerkkinä, että esimerkikis hauilla on tapana ottaa uistimeen lyhyenkin ajan sisällä uudelleen. Todistettavasti useita samoja haukia on saatu uistimilla kalan vapautuksen jälkeen.

Kala kyllä reagoi tarttuessaan vieheeseen, mutta onko se kivun takia vai onko se pakomekanismi? Onhan se kalasta varmaan vähän hassu tunne, kun normaali uintiliike ei toimikkaan vaan jokin tuntematon voima kiskoo kalaa aivan toiseen suuntaan kun se itse olisi menossa.
 

On myös todistettu, että kalat selviävät vapautuksesta erittäin suurella prosentilla ja tähänkin kalastaja voi vaikuttaa vieheen koukkuvalinnoilla, veden lämpötiloja seuraamaalla, väsytyksen pituudella jne jne.

Erinnäisillä keskustelupalstoilla käydään asiasta keskustelua. Välillä keskustelu äityy suht villiksi, mutta ei ole niin villiä kuin useampi vuosi takaperin. Yhä useampi ihminen on alkanut ymmärtämään vastuullisen kalastuksen tärkeyden (johon kuuluu myös kalojen vapauttaminen, mm alamittaisten ja suurien yksilöiden kohdalla). Monesti keskustelussa sivutaan myös verkkokalastusta, mutta keskustelu verkkokalastuksesta ei kestä yleensä pitkään. Onhan selvää, että kala kärsii pitkän ja hitaan tukehtumiskuoleman verkoissa rimpuillessaan. Verkko on suomen epäeettisin kalastusmuoto miltä kantilta tahansa katsottuna.


Kalojen ravintoon kuuluu erittäin piikikkäitä kaloja. mm. kolmi- ja kymmenpiikkejä, ahvenia jne. Tuntuu jotenkin erikoiselta, koska ko ravintokalat kuuluvat tiettyjen petokalojen ruokavalioon, että kidan ja leukaluiden alueelle tuotettu kipu olisi kalalle jotenkin liiallista. Muutenhan edellä mainitut kalat eivät kuuluisi petokalojen ruokavalioon laisinkaan.

Onkin siis absurdia väittää että pyydystä ja päästä -kalastus olisi väärin, koska vielä emme tiedä varmasti tunteeko kala kipua ja miten se kivun ymmärtää. Enemmänkin kaikkien saaliiksi saatujen kalojen tappaminen on haitallisempaa kaloille kun vastuullinen pyydystä ja päästä -kalastaminen.

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmipiikki

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kymmenpiikki

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahven

 

Can fish really feel pain?

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/faf.12010/abstract

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos avaraluonnon David Addenboroughta on uskominen kala tuntee kipua, sen hermosto välittää aivoille tiedon vieheen pistosta mikä saa eväkkään taistelemaan hyökkääjää vastaan ja pyristelemään pakoon. Lisäksi sähkömonnit pystyvät lihaksistollaan sekä hermostollaan tuottamaan lamaannuttavan kivun hyökkääjän sekä saalin päälle kosketuksesta. Samassa jaksossa D.Addenborought kertoi kasveilla olevan ylsinketaisia tunteita, ne pystyvät aistimaan ja viestimään sekä omaavat alkeellisen hermoston*. Kala on kuitenkin siitä eriskummallinen olento ettei se huuda kivustaan korviariipivästi. Sanonta kalan muistista kuitenkin pätee yhä.

*Kasvit eivät siis tunne kipua mutta tuntevat painetta ja sähköimpulsseja

Juhani Piri

Eväkäs varmasti tuntee jotakin, mutta miten se tuntee ja ymmärtää sen "piston". Tuntteko se ja tajuaako se kala että "voi hitto että nyt sattuu, äkkiä karkuun" vai tunteeko se jotain omituista jolloin sen sisäänrakennettu pakoreaktio laukeaa ilman ajatusta, pitäisikö paeta vai ei.

Miten sitten koukuttomassa vieheessa, hauki panee samalla tavalla kampoihin, mutta yhtään pistoa se ei saa.
http://eralehti.fi/kalastus/tee-koukuton-haukiviehe

Veikkaan automaattista pakoreaktiota ilman kivun tajuamista, oli kyseessä koukullinen tai koukuton viehe. Lisään soppaan erittäin piikikkäät kalat, joita saalistajat eivät söisi jos se sattuisi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kalojen piikit on puolustautumista varten, eli jos petokala ei tunnistaisi kipua ei puolustautumisesta ole hyötyä eikä piikkejä tarvittaisi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Fish and Fisheries - julkaisu ei ole ihan luotettava. Se on kalankasvatuksen ja kalastusteollisuuden äänitorvi.

Biologiset tutkimukset ovat kyllä ihan pitävästi todistaneet kalojen tuntevan kipua.
Uudelleen koukkuun iskeminen ei todista muuta kuin kovaa nälkää, pieniä aivoja sekä vahvoja vaistoja.

Juhani Piri

Miten kivun tunne on todistettu ja varsinkin se miten kala on kivun ymmärtänyt. Epäilen että tutkimuksissa on tämän saralla paljonkin vielä tutkittavaa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Voi lukea kalojen kivun tuntemisesta ja sen tutkimisesta Helena Telkänrannan kirjasta Millaista on olla eläin. Siellä on lähdeviitteetkin.

Kirjasta on Areenassa tunnin keskustelu Kalle Haatasen ohjelmassa.

Juhani Piri

Niin että kun happoa ruiskutetaan kalan huuliin niin kala käyttäytyy X tavalla ja kun kala saa morfiinia niin käyttäytyy kuin lajikumppaninsa. Tähän hätään kirjaa en saa käsiini, mutta on useita ristiriitaisia tutkimuksia jotka tarkoittaa sitä, että meillä ei ole todellista tietoa kalojen kivuntunteesta ja miten kala tuntee kivun (vai ymmärtääkö sitä ylipäätänsä). Jopa Helena itse on tämän asian todennut, ettei todellista tietoa asiasta ole.

Juhani Piri

Suora sitaatti eräästä Helenan kommentista.

"Lisäksi korostin moneen kertaan haastattelun aikana, että kalojen kivuntuntokyvystä ei vielä ole kovin yksityiskohtaista tietoa, eikä vielä tiedetä millaista se on verrattuna ihmiseen"

Juhani Piri
Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jaa ja miksi ei olisi järkevämpää kalastaa vain sen mitä syö ja varastoon talen sekä kutuajan yli?

Mikko Peltola

Tutkimuksia puoleen jos toiseen kalan kivusta on. Tarkkaan emme sitä kuitenkaan tiedä. Oli asia kummin päin vaan pitäisi myös keskustella siitä mitä asialle pitäisi tehdä vai pitäisikö mitään? Jo kalastuslaki ja erilaiset rauhoitusmääräykset ohjaavat pyydä ja päästä kalastukseen, se kun ei ole täysin kalastajan valinta millainen ja minkä kokoinen elukka vieheeseen puraisee. Suomessa puhdas c&r on aika harvinaista mutta valikoiva kalastus yleistä.
Otetaan saaliiksi sellaisia kaloja ja sen kokoisia miikä on kestävää eikä aiheuta vääristymiä kalakantaan. Kaikkien suurien yksilöiden poistaminen aiheuttaa esimerkiksi vääristymää eikä teen hyvää kokonaisuudelle. Lisäksi on todettu kookkaiden yksilöiden olevan parhaita suvun jatkajia. Siksi moni vastuullinen kalastaja ottaa saaliinsa välimitoista päästäen pienet ja kookkaat yksilöt vapaaksi.
Jos kalojen alamitta hyväksytään yleisesti, olisi syytä hyväksyä myös ylämitta sillä se on kalakannan kannalta ihan yhtä tärkeä.
Mikäli pyydä ja päästä kalastus siis haluttaisiin kieltää pitäisi kieltää kaikki kalastus koska muuten maamme 1,7 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa ammattikalastajien lisäksi saisi kyllä pahaa aikaan maamme kalakannoissa. Eikä varmaan ole olemassa sellaista kalastusmuotoa jossa kala ei yhtään kärsisi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hauen ylämitta voisi olla hyvinki metri, senjälkeen tulee säilytys ongelmia ja sitä suuremmat yksilöt käyvät harvemmiksi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ihan varmasti kala tuntee kipua. Se että hauki iskee toistamiseen samaan vieheeseen ei todista yhtään mitään. Sama asia kun se, että jotkut ihmiset toistavat samat virheet aina uudestaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Totta, ihmiskunta kun ei ole lopettanut vasarointi vaikka niinmontakertaa moni on lyönyt uudenleen ja uudenleen peukaloonsa. Eipä sitä siis ole ymmärretty että minkätahansa pienen esineen iskeminen toistuvasti isommlla esineellä kostautuu lopulta sormille.

Juhani Piri

Tuntevatko kalat siis sellaista kipua, että ne hyppelevät rannalle tekemään itsemurhaa. Ei, me emme tiedä miten kala tuntee ja mitä. Onko kivuntunne samankaltainen kun ihmisellä vai onko se toisenlainen. Aika turhaa läpätystä kun yksiselitteistä vastausta ei ole.

Jos kala osaisi puhua, sanoisiko se, että otan mielusti halosta päähän vieheeseen joutuessani vai haluaisiko se sittenkin vapauteen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ei se ihminenkään tee itsemurhaa jokakivusta, siksi moni selkävaivainen sanookin sinnittelevän sitkeästi kipua vastaan. Sensijaan kaloilla ei kaiketi ole tietoista tunneajattelua joten se ei voi kokea henkistä kipua jota me kutsumme masennukseksi, häpeäksi sekä uupumukseksi. Kailoilla on kuitenkin senverran herkkä kuulo ja tuntoaisti että niiden tiedetään tekevän itsemurhia vedenalaisen maanjäristyksen taitulivuorenpurkauksen sattuessa. Lisäksi eräässä avaraluonnon jaksossa näytettiin erikoisia kaloja jotka pakenivat saalistajaa tässä tapauksessa delfiiniä hyppäämälle rannalle minkäseurauksena myös osa delfiineistä joutui kuivalle hietikolle. Ja vaikka tiedämmekin kaloista vain vähä voimme käyttää aivojamme ja päätellä sekä havannoida uuttatietoa vaikkei olla alan ammattilaisia esim esitin että ahventen piikit olisivat puolustus petokaloja vastaan.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola Vastaus kommenttiin #18

Ihan relevantti ajatus, että piikit ovat puolustautumista varten. Kuitenkin, esim kolmipiikki on monille petokaloille ajoittain jopa pääasiallista ravintoa. Kiiski ja ahven kelpaa ahvenille, kuhille ja hauille mainiosti, kuha kuhalle ja hauelle jne. Lisäksi esim Saaristomeren voittajiin kuuluu hyvin pehmeä särki.

Mitä hyötyä piikeistä on, jos ne ovat puolustusmekaniikkaa?

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Kalalla on tuntoaisti, se on selvää. Ilman tuntoaistia ei pysty saalistamaan ja aistin voi kuka tahansa todeta koskettamalla aloillaan olevaa kalaa. Se säpsähtää.

Se, että esim kaikki meidän vesiemme petokalat pystyvät tarttumaan suullaan ja nielemään hyvin piikikkäitä otuksia tarkoittaa, että joko

a) kipua ei ole,
b) se ei merkitse niille mitään, tai
c) petokalojen suun ja nielun alueet ovat niin kipusietoista aluetta, ettei krouvimpikaan ateria tunnu missään.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Kalan ja ihmisen suun ja nielun kipuaistimuksia on järkevintä verrata suoralla koe-asetelmalla, johon pieni kuvitteellinen retki järjen valossa riittänee.

Tiedetään jo, että kalat popsivat muitta mutkitta piikikästä ravintoa. Otetaan ihminen. Hän haukkaa kiinni kolmipiikkiin ja nielee sen kokonaisena. Seurataan ottaako hän toisen. Sama toistetaan kiiskellä, ahvenella ja pienellä kuhalla.

En usko että monikaan ihminen taipuu touhuun kahdesti. Voidaan todeta: kalan ja ihmisen tuntoaistimukset ja niihin reagoiminen suun ja nielun alueella eivät ole samanlaiset.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Mutta nyt kun mietin tätä tarkemmin, niin voi olla, että kalan suu on kuin ihmisen käsi. Ihminen ottaa käteensä piikikkäitä kaloja. Hän pyrkii tarttumaan niihin niin, etteivät ne pistele. Kuitenkin välillä tulee pistoksia, haavoja ja tulehduksiakin. Lähes joka kerta kun syönnöksellä ollaan. Kalastus ei monilla siihen kuitenkaan lopu. Ruoan ja elämysten hankinnan vietti vie voiton ja homma jatkuu, vaikka vähän kirvelisi.

Haluaako käteensä silti koukun, jota joku alkaa riuhtoa? Ei halua.

Täytyy alkaa tehdä empiirisiä kokeita, vähän kuin Mengele. Kosketella kaloja eri tavoin ja tutkia kuinka ne kosketuksiin reagoivat. Vertailla neulan pistoksen ja vaikkapa kädellä kosketuksen eroja. Sen tiedän jo, että useimmiten pelkkä kalan hipaisu aloittaa järjettömän rimpuilun. Se voidaan selittää uhan tuntemuksella ja pakokauhulla, joka myös ihmistä epäilemättä koskettaisi, jos King Kong tms alkaisi silitellä. Kuinka tätä päästään vertilemaan puhtaan kivun kokemuksiin vertailun tai asian merkityksen tasolla onkin mielenkiintoista. Kuoleman uhka on peloista jäätävin anyway ja sitä ihmisen ja eläimen väli on turvoksissa, katsoi minne päin tahansa.

Toimituksen poiminnat